Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa

26.4.2016 09:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Lähes kolmannes kunnanjohtajista toimii työkseen sosiaalisessa mediassa. Muutos on ollut vauhdikas. Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa toimi neljännes kunnanjohtajista ja viisi vuotta sitten joka kymmenes. Etenkin Twitteriä käyttää huomattavasti useampi kunnanjohtaja kuin viime vuonna. Tiedot selviävät Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA     
26.4.2016

Etenkin Twitter kiinnostaa kunnanjohtajia
Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa

Lähes kolmannes kunnanjohtajista toimii työkseen sosiaalisessa mediassa. Muutos on ollut vauhdikas. Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa toimi neljännes kunnanjohtajista ja viisi vuotta sitten joka kymmenes. Etenkin Twitteriä käyttää huomattavasti useampi kunnanjohtaja kuin viime vuonna. Tiedot selviävät Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä.

Kuntaliiton sosiaalisen median kyselyyn vastasi 156 kuntaa, eli vastausprosentti oli 50. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa.

Facebook edelleen suosituin sosiaalisen median väline

Sosiaalisen median välineistä Facebook on edelleen suosituin, sitä käyttää 95 % kunnista. Yli puolet kunnista (56 %) käyttää Youtubea, ja miltei yhtä moni Twitteriä (48 %).

Sosiaalisen median välineitä käytetään etenkin suuremmissa kunnissa. Kaikki yli 50 000 asukkaan kyselyyn vastanneet kunnat käyttävät Facebookia, Twitteriä ja Youtubea. Kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat käyttävät myös Instagramia, Linkediniä ja blogeja.

Joitain sosiaalisen median välineitä, kuten Linkediniä ja Slidesharea, käytetään etenkin suuremmissa kunnissa. Viime vuonna läpi lyönyttä Periscopea käytti 5 % vastanneista, painottuen vahvasti yli 50 000 asukkaan kuntiin.

- Tämä on oikeastaan looginen lopputulos. Jos asukkaita on muutama sata, tarve erilaisille sosiaalisen median väleille on tyystin erilainen kuin suuremmissa kaupungeissa, arvioi Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund.

Valtuuston kokouksista twiittaa edellisen vuoden malliin vajaa 15 % kunnista.

Liikuntatoimi aktiivinen sosiaalisessa mediassa

Nuoriso-, kulttuuri ja kirjastotoimi ovat edelleen kunnan toimialoista aktiivisimpia sosiaalisessa mediassa. Aktiivisimpien joukkoon on noussut myös liikuntatoimi. Viisi vuotta sitten vajaa neljännes kuntien liikuntatoimista toimi sosiaalisessa mediassa, nyt kaksi kolmesta on aktiivisia sosiaalisen median saralla.

Sosiaalisen median kanaviea avulla kunnat markkinoivat ahkerimmin tapahtumia ja tilaisuuksia, sekä jakavat muuta toimintaansa liittyvää tietoa.

- Sosiaalisen median käyttö on arkipäiväistynyt. Sosiaalisen median puolella kerrotaan samoista asioista ja tavoitellaan vastaavia asioita kuin muunkin kunnan toiminnan yhteydessä. Välineitä käytetään likimain kaikilla kuntien toimialoilla, ja hyvin monipuolisesti, toteaa Hagerlund.

Kaksi kolmesta laatinut sosiaalisen median toimintasuunnitelman

66 % kunnista on laatinut joko erillisen toimintasuunnitelman, tai sisällyttänyt sosiaalisen median kanavat muihin suunnitelmiinsa. Koulutusta henkilöstölle on tarjonnut 41 %, johdolle 23 % ja luottamushenkilöille 7 % kunnista.

Mobiililaitteet huomioitu aiempaa useammin verkkopalveluiden suunnittelussa

Responsiivisuus, eli eri päätelaitteiden vaatimusten huomioiminen verkkopalveluiden suunnittelussa, on yleistynyt. Yli puolet kunnista on huomioinut responsiivisuuden verkkopalveluidensa suunnitelussa, ja vajaa kolmannes on huomioinut asian osittain.

Uusien verkkopalveluprojektien määrä on kääntynyt laskuun. Tällä hetkellä niin julkisia verkkopalveluita, intranetteja, ekstranetteja kuin muita verkkopalveluita ollaan uusimassa edellisvuotta harvemmin. 

- Luultavasti monet ovat lähteneet uusimaan palveluitaan vuosi-pari sitten, tavoitteenaan palvella aiempaa paremmin kännykällä ja tableteilla sivuilla käyviä. Tämä ”aallonharja” on kenties jo ylitetty, sanoo Hagerlund.

Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkoviestintäpäällikkö, 050 526 2158
Jenni von Frenckell, tiedottaja, 050 5645914

Lisätietoa Kunnat.netissä: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2016/Sivut/lahes-kolmannes-kunnanjohtajista-sosiaalisessa-mediassa.aspx

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande

Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.

Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote

Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande

Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.

Työttömyys kuritti kuntien taloutta vuonna 20253.2.2026 11:04:00 EET | Tiedote

Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye