Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa

26.4.2016 09:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Lähes kolmannes kunnanjohtajista toimii työkseen sosiaalisessa mediassa. Muutos on ollut vauhdikas. Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa toimi neljännes kunnanjohtajista ja viisi vuotta sitten joka kymmenes. Etenkin Twitteriä käyttää huomattavasti useampi kunnanjohtaja kuin viime vuonna. Tiedot selviävät Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä.

KUNTALIITTO TIEDOTTAA     
26.4.2016

Etenkin Twitter kiinnostaa kunnanjohtajia
Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa

Lähes kolmannes kunnanjohtajista toimii työkseen sosiaalisessa mediassa. Muutos on ollut vauhdikas. Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa toimi neljännes kunnanjohtajista ja viisi vuotta sitten joka kymmenes. Etenkin Twitteriä käyttää huomattavasti useampi kunnanjohtaja kuin viime vuonna. Tiedot selviävät Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä.

Kuntaliiton sosiaalisen median kyselyyn vastasi 156 kuntaa, eli vastausprosentti oli 50. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa.

Facebook edelleen suosituin sosiaalisen median väline

Sosiaalisen median välineistä Facebook on edelleen suosituin, sitä käyttää 95 % kunnista. Yli puolet kunnista (56 %) käyttää Youtubea, ja miltei yhtä moni Twitteriä (48 %).

Sosiaalisen median välineitä käytetään etenkin suuremmissa kunnissa. Kaikki yli 50 000 asukkaan kyselyyn vastanneet kunnat käyttävät Facebookia, Twitteriä ja Youtubea. Kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat käyttävät myös Instagramia, Linkediniä ja blogeja.

Joitain sosiaalisen median välineitä, kuten Linkediniä ja Slidesharea, käytetään etenkin suuremmissa kunnissa. Viime vuonna läpi lyönyttä Periscopea käytti 5 % vastanneista, painottuen vahvasti yli 50 000 asukkaan kuntiin.

- Tämä on oikeastaan looginen lopputulos. Jos asukkaita on muutama sata, tarve erilaisille sosiaalisen median väleille on tyystin erilainen kuin suuremmissa kaupungeissa, arvioi Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund.

Valtuuston kokouksista twiittaa edellisen vuoden malliin vajaa 15 % kunnista.

Liikuntatoimi aktiivinen sosiaalisessa mediassa

Nuoriso-, kulttuuri ja kirjastotoimi ovat edelleen kunnan toimialoista aktiivisimpia sosiaalisessa mediassa. Aktiivisimpien joukkoon on noussut myös liikuntatoimi. Viisi vuotta sitten vajaa neljännes kuntien liikuntatoimista toimi sosiaalisessa mediassa, nyt kaksi kolmesta on aktiivisia sosiaalisen median saralla.

Sosiaalisen median kanaviea avulla kunnat markkinoivat ahkerimmin tapahtumia ja tilaisuuksia, sekä jakavat muuta toimintaansa liittyvää tietoa.

- Sosiaalisen median käyttö on arkipäiväistynyt. Sosiaalisen median puolella kerrotaan samoista asioista ja tavoitellaan vastaavia asioita kuin muunkin kunnan toiminnan yhteydessä. Välineitä käytetään likimain kaikilla kuntien toimialoilla, ja hyvin monipuolisesti, toteaa Hagerlund.

Kaksi kolmesta laatinut sosiaalisen median toimintasuunnitelman

66 % kunnista on laatinut joko erillisen toimintasuunnitelman, tai sisällyttänyt sosiaalisen median kanavat muihin suunnitelmiinsa. Koulutusta henkilöstölle on tarjonnut 41 %, johdolle 23 % ja luottamushenkilöille 7 % kunnista.

Mobiililaitteet huomioitu aiempaa useammin verkkopalveluiden suunnittelussa

Responsiivisuus, eli eri päätelaitteiden vaatimusten huomioiminen verkkopalveluiden suunnittelussa, on yleistynyt. Yli puolet kunnista on huomioinut responsiivisuuden verkkopalveluidensa suunnitelussa, ja vajaa kolmannes on huomioinut asian osittain.

Uusien verkkopalveluprojektien määrä on kääntynyt laskuun. Tällä hetkellä niin julkisia verkkopalveluita, intranetteja, ekstranetteja kuin muita verkkopalveluita ollaan uusimassa edellisvuotta harvemmin. 

- Luultavasti monet ovat lähteneet uusimaan palveluitaan vuosi-pari sitten, tavoitteenaan palvella aiempaa paremmin kännykällä ja tableteilla sivuilla käyviä. Tämä ”aallonharja” on kenties jo ylitetty, sanoo Hagerlund.

Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkoviestintäpäällikkö, 050 526 2158
Jenni von Frenckell, tiedottaja, 050 5645914

Lisätietoa Kunnat.netissä: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2016/Sivut/lahes-kolmannes-kunnanjohtajista-sosiaalisessa-mediassa.aspx

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.

Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye